Suomalaisten vuotuisjuhlista löytyy herkuttelupotentiaalia paljon. Suomen 100-vuotispäivä on hyvä syy lisätä juhlintaa yhteisen ruokapöydän äärellä.
Itsenäisyyspäivän herkuttelu on vielä melko harvojen ruokalistalla. Myöskään mitään tiettyjä ruokalajeja ei ole 100 vuodessa ehtinyt vakiintua koko kansan yhteisiksi makumuistoiksi.
Ruokatiedon teettämän tutkimuksen mukaan noin 10 % suomalaisista syö itsenäisyyspäivänä juhla-aterian ja kolmannes vähän juhlavammin kuin tavallisena viikonloppuna. Aterioiden itsenäisyyspäivää juhlistaa 40 - 50 % suomalaisista. Tulokset vaihtelevat, koska itsenäisyyspäivä liikkuu eri viikonpäiville. Luonnollista on, että kun itsenäisyyspäivä on viikonloppuna, on juhlijoitakin enemmän.
”Monen ruoka-alalla toimivan kanssa on mietitty sitä, pitäisikö itsenäisyyspäivänä olla jokin joulukinkun tai pääsiäislampaan kaltainen ikoninen ruokalaji. Ehkei se ole enää nykypäivää, saati tulevaisuutta”, pohtii markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatiedosta.
”Pienten suupalojen nauttiminen presidentin linnan juhlien tapaan voisi olla potentiaalinen traditio. Niitä on helppo napostella, kun seurataan juhlia omalta kotisohvalta. Tarjottavia voi loihtia loputtomin vaihtoehdoin omien taitojen ja aikataulun mukaan. Itsenäisyyspäivän juhlinnan voisi aloittaa aattona railakkaammin etkoilla jo 5.12., ja sinnehän suupalat sopisivat mainiosti. Luonnollisesti itsenäisyyspäivän ruoka kokataan aidosti suomalaisista raaka-aineista”, jatkaa Asunmaa.
Vuotuisjuhlien juhlapöydät
Suurin ruokajuhla on itseoikeutetusti joulu. Suurin osa suomalaisista kertoo syövänsä juhla-aterian tai juhlavammin kuin tavallisena viikonloppuna tai vapaapäivänä, jouluaattona peräti 91 %. Hyvinä kakkosina koko kansan ruokajuhlina tulevat juhannus ja pääsiäinen, jolloin juhla-ateriasta kertoo noin 10 % suomalaisista ja vähän juhlavammasta ateriasta reilu puolet.
Tutkimusten valossa itsenäisyyspäivä on ruokajuhlana samaa tasoa kuin äitien- ja isänpäivä: korkeintaan puolet suomalaisista juhlistaa näitä päiviä aterioiden. Tutkimuksessa on kysytty ainoastaan ruokailusta, ei esimerkiksi kakkukahvihetkistä, jotka ovat toki juhlaperinteitä parhaimmillaan.
Lisätietoa Ruokatiedosta
Ruokatieto on kerännyt muutaman vuoden aikana tietoa suomalaisten vuotuisjuhlien ruokailusta. Tietoa on kerrytetty siitä, syökö suomalainen juhlavammin kuin tavallisena viikonloppuna, ja onko ruokapöydässä vieraina sukulaisia tai ystäviä.
Lue yhteenveto tutkimuksista tästä.
Lisätietoja markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry puh. 040-410 5270, minna.asunmaa@ruokatieto.fi