Peter Vesterbacka and Saga Forss to headline group of top investors supporting Lapland’s Arctic Superfoods products Arctic Forest Foods Oy, which utilizes clean and natural materials, has set their sights on growth and international expansion with a diverse and experienced team of interesting investors. The Lappish company has acquired an injection of new investment, among other things, from Peter Vesterbacka and Saga Forss, a professional investor in growth potential. Both believe in the demand for Finnish food in the world.

”Clean Finnish berries, such as blueberry and lingonberry, are the export resources of the future. This trump card will have to be utilized by our domestic players more than ever before, "says Saga Forss.

Joining the team of investors at Arctic Superfoods are also the super-angelinvestor, Pasi Joronen, startup ecosystem development specialist from FinestLove VC, Kustaa Valtonen, and Marko Alamartimo, a resident of Rovaniemi, who has been appointed the company's new CEO.

 ”Our goal is to significantly increase sales domestically and start the export phase to selected markets. Our product portfolio is also to be expanded so that we can better serve a more broad and diverse customer base. To support growth, we needed more capital and we are very pleased to have received such great investors and experts, "says company founders Jari Kurtti and Sanna Sandgren.

Launched in 2016, Arctic Superfoods, introduced a new, innovative and wholly domestic product to the snacks market that is now sold in more than 300 outlets throughout Finland. Blueberry, lingonberry and seabuckthorn products have been especially popular with international tourists. The products have also been sold on Finnair flights..

”In recent years, Lapland has increased its popularity within the Asian market. In Asia, the population of one city can easily equal that of the population of Finland as a whole. We do not need to conquer the whole of Asia, but we must be able to accurately target where consumers have potential purchasing power and possess quality consciousness, "says Peter Vesterbacka and Pasi Joronen.

Both of the aforementioned have experience with the Asian market, with Peter Vesterbacka being an experienced traveler to China and Pasi Joronen having worked with a separate partner in Hong Kong.

Kustaa Valtonen, who is well-known with the startup field, says that during a few trips to Rovaniemi he has sensed true ambition and feels that new companies want to grow internationally too. Arctic Forest Foods Oy's Jari Kurtti has been particularly active and has participated in programs focusing on growth and development, such as the national Kasvu Open, which the company won in 2017 within its regional competition. In addition, the company has been actively involved in local investor events such as Slush, Arctic15 and Kasvun Savotta.

“Through these events, I have had the opportunity to meet and get to know investors. These things take time to mature, and it's great to see that these contributions can bear fruit, "says Jari Kurtti.

ARCTIC SUPERFOODS INVESTORS

Peter Vesterbacka is a well-known brand builder, startup sparring partner, and investor; known both in Finland and worldwide. Peter, who has been involved in several companies, has been excited about Lapland and Arctic Superfoods and sees great potential for these products, especially in Asia. 

Saga Forss, an experienced professional in international M&A transaction, has in recent years also made investments in food companies with growth potential and preferably with an international twist.  Previously, she has been an active investor in Jungle Juice Bar and partner in Leipomo Keisari, among others. In her investments, she stresses not only profitability and growth, but also ethical sustainability and transparency.

Kustaa Valtonen is an angel investor, specializing in early-stage businesses. He is active through several startup investment firms, including as FinestLove VC, Random Ventures and Valtonen Capital. He has strong international sales experience within the IT-industry, and possesses exceptional knowledge and know-how in startup financing and development. In his free time, Kustaa is working to construct the Helsinki-Tallinn tunnel with Peter.

Pasi Joronen Pasi Joronen is a super-angel investor from Polkuni Oy. He is strongly involved in many domestic and foreign companies. Creative uses of natural and domestic pure, raw materials is his top priority. He believes that the level and quality of work within startup companies should be well-established and feels that the accomplishments that Arctic Superfoods have already achieved at this stage made for an interesting investment opportunity.

Marko Alamartimohas worked in international business development, sales and marketing. Alamartimo, a resident of Rovaniemi, invests in the company and moves into an operational role as the newly appointed  Managing Director of the company.

For additional information:
Jari Kurtti, Founder, Arctic Forest Foods Oy. / Arctic Superfoods
jari@arcticsuperfoods.com
Tel. +358 40 581 2542
www.arcticsuperfoods.com

Marko Alamartimo,Managing Director, Partner, Arctic Forest Foods Oy / Arctic Superfoods
marko@arcticsuperfoods.com
Tel. +358 400 251 350
www.arcticsuperfoods.com

Naturresursinstitutet har tagit fram en kalkyltjänst för växthusgasutsläpp. Den visar att utsläppen av växthusgaser per gård ökade under perioden 2000–2015, till följd av att storleken på gårdarna ökade både i hektar och antalet djur. I förhållande till produktionen i eurovärde har utsläppen däremot minskat. Då storleken på gårdarna ökar kan det bidra till att minska de relativa utsläppen.

Jordbruksföretagens utsläpp av växthusgaser per hektar har ökat något i växtodling gårdar, särskilt i spannmålsgårdar i Mellersta-Finland. På djurgårdar har utsläppen per djur enheter ökat, särskilt i Norra- och Västra-Finland, till följd av att foderarealen ökade.

De relativa utsläppen i förhållande till minskar om produktionen i euro ökar. Då man ser på ett längre perspektiv har produktpriserna ökat, och speciellt den genomsnittliga avkastningen har utvecklats positivt.

Genom effektivisering av produktionen är det möjligt att minska utsläppen per producerad kilo.

Men i mer Norra Finland har utvecklingen minskat på grund av ökande andel av organiska åker, säger forskningsprofessor Kristiina Regina på Naturresursinstitutet.

Uppgifterna framgår av den nya tjänsten för växthusgaskalkyler på Naturresursinstitutets webbplats Ekonomidoktorn. Kalkylresultaten bygger på data från de gårdar som hör till Naturresursinstitutets lönsamhetsbokföring. I Ekonomidoktorn kan man ta del av uppgifter om växthusgasutsläppen i kombination med andra produktions- och ekonomidata från gårdarna.

Tjänsten synliggör utsläppen

I den nya tjänsten kan man granska utsläppen från jordbruket exempelvis per region och produktionsinriktning. Utsläppen presenteras som koldioxidekvivalenter vilket gör det möjligt att jämföra de uppskattade utsläppen av olika gaser. Utsläppssiffrorna omfattar utsläppen av metan från produktionsdjurs matsmältning och stallgödsel, av kväveoxidul från stallgödsel och marken samt av koldioxid från kalkning, organiska jordar och energiförbrukning.

Resultaten redovisas i tjänsten i detalj för olika utsläppskällor. Avsikten är att komplettera tjänsten med data om förändringarna i kollagret i mineraljordar. I övrigt görs beräkningarna enligt samma principer som Finlands officiella växthusgaskalkyler.

– Den nya tjänsten i Ekonomidoktorn är ett enkelt verktyg som åskådliggör jordbrukets klimateffekter. Dessutom visar den för lantbruksföretagarna de olika utsläppskällornas andelar av de totala utsläppen, vilket kan hjälpa spridningen av klimatvänliga produktionsmetoder, säger Kristiina Regina.

Uppgifter i webbtjänsten Ekonomidoktorn

De genomsnittliga värdena i växthusgaskalkylen (på www.luke.fi/ekonomidoktorn) räknades fram för cirka 800 enskilda bokföringsgårdar utifrån data sedan år 2000. Till följd av viktning avspeglar snittresultaten utfallet för de cirka 35 000 största jordbruks- och trädgårdsföretagen i Finland. Tjänsten finns på finska, svenska och engelska.

– Eftersom resultaten har beräknats retroaktivt med data ända sedan år 2000 kan vi nu jämföra utsläppen både per år och som utvecklingstrender över flera år, säger Arto Latukka, som ansvarar för webbtjänsten och Ekonomidoktorn på Naturresursinstitutet.

 – Resultaten räknas fram per företag. Vi kommer att utveckla tjänsten vidare så att de jordbruksföretagare som omfattas av lönsamhetsbokföringen kan få fram resultaten för sin gård och jämföra dem med resultaten för andra gårdskategorier. Meningen är att uppgifterna tas fram varje år, säger Latukka.

Mer information

Principerna för och resultaten av växthusgaskalkylerna: Kristiina Regina, forskningsprofessor, Naturresursinstitutet, tfn 029 5326 474.

Tjänsten och materialet i Ekonomidoktorn: Arto Latukka, forskningschef för lönsamhetsbokföring för jordbruket, Naturresursinstitutet, tfn 029 5326 308.

fornamn.efternamn@luke.fi

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) on kehitetty kasvihuonekaasujen laskentapalvelu. Sen tulosten mukaan tilakohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat nousseet vuosina 2000–2015, sillä tilakoot ovat kasvaneet eli hehtaari- ja eläinmäärät nousseet. Kun kasvihuonekaasupäästöt suhteutetaan euromääräiseen tuotantoon, osoittautuu, että päästöt ovat laskeneet. Tilakoon kasvu voi siis osaltaan alentaa tuotantoon suhteutettuja päästöjä.

Hehtaaria kohti laskettaessa kasvinviljelytilojen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet hivenen, erityisesti Väli-Suomen viljatiloilla. Kotieläintiloilla eläinyksikköä kohti lasketut päästöt ovat kasvaneet hienoisesti. Selvää kasvua on Pohjois- ja Länsi-Suomen maitotiloilla. Osin tämä johtuu tilojen rehuhehtaarialan kasvusta.

Euromääräiseen tuotantoon suhteutettuja päästöjä alentaa tuotannon kasvu. Pitkällä aikajänteellä tuotehinnat ovat nousseet ja sadotkin ja erityisesti keskituotokset ovat kasvaneet.

– Tuotannon tehostuminen antaa mahdollisuuden tuottaa tuotekilot alhaisemmilla päästöillä. Mutta Suomessa pohjoisempana kehitystä on kuitenkin hidastanut eloperäisten peltojen osuuden kasvu, kertoo tutkimusprofessori Kristiina Regina Lukesta.

Tiedot selviävät Luken Taloustohtori -sivuston uudesta Kasvihuonekaasulaskenta-palvelusta. Sen tulokset perustuvat Luken kannattavuuskirjanpitotilojen tuloksiin. Taloustohtorissa kasvihuonekaasupäästöjä voidaan nyt myös tarkastella yhdessä tilojen tuotanto- ja taloustietojen kanssa.

Palvelu lisää päästöjen näkyvyyttä

Uuden palvelun avulla voidaan maatalouden päästöjä tarkastella esimerkiksi alueittain ja tuotantosuunnittain. Päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, joten eri kaasujen päästöarviot ovat vertailukelpoisia. Palvelusta saatavat päästöluvut kattavat tuotantoeläinten ruuansulatuksen ja lannan metaanipäästöt, lannan ja maaperän typpioksiduulipäästöt sekä kalkituksen, eloperäisten peltojen ja energiankäytön hiilidioksidipäästöt.

Verkkopalvelussa tuloksia voi tarkastella yksityiskohtaisesti päästölähteittäin. Kivennäismaiden hiilivarastomuutokset pyritään liittämään palveluun jatkossa. Laskentaperiaatteet ovat muuten samat kuin Suomen virallisessa kasvihuonekaasulaskennassa.

– Taloustohtorin uusi palvelu on helppokäyttöinen työkalu maatalouden ilmastovaikutusten tarkasteluun. Se auttaa myös maatalousyrittäjiä näkemään eri päästölähteiden osuuden kokonaispäästöistä, mikä voi edistää ilmastomyönteisten tuotantokäytäntöjen yleistymistä, toteaa Kristiina Regina.

Tiedot Taloustohtorin verkkopalvelusta

Kasvihuonekaasulaskenta-verkkopalvelun (www.luke.fi/taloustohtori) keskiarvotulokset laskettiin vuodesta 2000 lähtien yrityskohtaisesti noin 800 kirjanpitotilalle. Keskiarvotulokset kuvaavat painotuksen vuoksi Suomen noin 35 000 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen tuloksia. Palvelu on suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen.

– Päästöjä voidaan nyt vertailla sekä vuosittain että pitkän vuosijakson kehitystrendeinä, koska tulokset on laskettu taannehtivasti jo vuodesta 2000, kertoo Lukessa verkkopalvelusta vastaava Arto Latukka.

– Tulokset lasketaan yrityskohtaisesti. Jatkossa palvelua kehitetään siten, että kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat maatalousyrittäjät saavat omat tilakohtaiset tuloksensa ja voivat verrata niitä muiden tilaryhmien tuloksiin. Tiedot pyritään tuottamaan vuosittain, sanoo Latukka.

Lisätietoja:

Kasvihuonekaasupäästölaskentaperiaatteet ja -tulokset: tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luke, puh. 029 5326474.

Taloustohtori-palvelu ja aineisto: Kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikkö Arto Latukka, Luke, puh. 029 5326 308.

etunimi.sukunimi@luke.fi

Mitä mukavampi kesäloma on ollut, sitä vaikeammalta töihin paluu voi tuntua. Tunneälykäs työpaikka huomioi ikävätkin tunteet ja auttaa pääsemään niistä yli. Esimiehen empaattisuudella on myös suora yhteys yrityksen tuottavuuteen.

Elokuussa moni tuskailee jälleen kiireiseen arkeen palaamisen kanssa. Leppoisan loman jälkeen varhaiset herätykset ja kerääntyneet työt voivat aiheuttaa jopa ahdistusta. Tunneälykäs työntekijä osaa kuitenkin tarkastella omia motiivejaan, kun taas samalla ominaisuudella varustettu esimies keksii parhaan tavan motivoida työyhteisöä. Yksilölliset tunteet ja tarpeet huomioivalle työpaikalle on myös mukava palata.

Kansainvälinen Sodexo-konserni tuottaa vuosittain tutkimuksen työelämän trendeistä. Tunneälykkyys ja sen merkityksen kasvu on yksi näistä trendeistä ja myös Maailman talousfoorumi listaa tunneälyn kymmenen tärkeimmän taidon joukkoon työelämässä vuonna 2020. Syiksi tunneälyn merkityksen kasvuun Sodexon tutkimusraportti mainitsee lisääntyneen kiireen ja informaatioähkyn sekä robotisaation, joka vie mennessään suorittavat työt.

 -  Tunneäly voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen työyhteisöjen näkökulmasta. Näitä ovat omien tunteiden tunnistaminen, sosiaalinen älykkyys, itsensä johtaminen sekä yhteisön keskinäiset suhteet. Esimerkiksi raporttimme mukaan omien tunteidensa tunnistaminen on yksi yksilön tärkeimmistä menestystekijöistä. Itsensä johtamisen taidot puolestaan auttavat pääsemään yli stressaavista tilanteista, Sodexo Suomen toimitusjohtaja Bianca Brink kertoo.

Tilakin voi olla tunneälykäs

Raportin mukaan jopa 77 % työntekijöistä kokee, että hyvät suhteet työkavereihin sitouttavat heitä työyhteisöön. Esimiehen empaattisuus parantaa yrityksen tuottavuutta.

 - Tunneälykkyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo rekrytointivaiheessa, mutta toisaalta sitä voi myös opetella. Se auttaa tulemaan toimeen paitsi työkavereiden, myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi joissakin yrityksissä on havaittu, että tunneälykkyyden perusteella palkatut henkilöt tekivät enemmän myyntiä kuin tavallisen rekrytointiprosessin kautta tulleet työntekijät, Brink kertoo.

 Ymmärtävän työyhteisön lisäksi myös työtilat vaikuttavat työntekijäkokemukseen. Tilatkin voidaan suunnitella tunteet huomioiden.

 - Eri tarpeita huomioivat työtilat voivat olla kilpailuvaltti. Esimerkiksi työpaikan lounasravintola ja taukotilat ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä monille työntekijöille, Brink vinkkaa.

 Yritys, näin teet lomaltapaluusta helpompaa

 1. Ole joustava. Hyvä lomaltapaluu ei ole vain yksilön vastuulla. Tunneälykäs työantaja ei odota juuri lomalta palanneelta työntekijältä täyttä tehoa vaan pyrkii kuulostelemaan työntekijöiden tuntemuksia ja tarjoamaan jokaiselle työntekijälle omanlaisen tavan palata töiden pariin.

 2. Salli kaikenlaiset tunteet. Töihin palaaminen on muutostilanne ja ärsyyntyminen tai ahdistuminen ovat luonnollisia reaktioita. Tunneälykäs yritys huomioi myös negatiiviset tunteet, eikä lähde painostamaan työntekijöitään.

 3. Huomioi työkaverit. Tunneälykäs työkaveri antaa kollegansa orientoitua töiden pariin omaan tahtiinsa, eikä lähde painostamaan keskeneräisillä asioilla.  Lomakokemusten jakaminen puolestaan vahvistaa työyhteisön välisiä suhteita. Työkavereiden kanssa seurustelu auttaa myös muistuttamaan työarjen mukavista puolista.

 4. Rohkaise työntekijöitä asettamaan tavoitteita. Selkeiden tavoitteiden asettaminen on itsensä johtamista. Tavoite ohjaa tekemistä automaattisesti oikeaan suuntaan ja sen saavuttaminen tuo mielihyvää.

 5. Ruoki innostusta. Motivaatio töihin paluuseen löytyy innostavista tehtävistä. Jos työntekijällä on vaikeuksia motivoida itseään, innostavia asioita on hyvä miettiä yhdessä. Tulevaisuuden tavoitteiden kirkastaminen voi myös auttaa motivaation löytymisessä.

Lähteet: Bomentis, Motiivilehti, Akavalainen

Lisää tietoa tunneälystä englanniksi Sodexo USA:n sivuilta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sodexo Suomi

Mira Perander
brändi- ja viestintäpäällikkö
+358 (0)50 560 3327
mira.perander@sodexo.com

Linnanvirta virittäytyy jo neljänsiin puistojuhliin (17.-19.8.). Kymmenien paikallistoimijoiden, satojen esiintyjien ja talkoolaisten yhteisponnistus on muodostunut Kajaanin loppukesän ehdottomaksi kohokohdaksi. Kaikkien aistien juhlassa voi vain istua ja nauttia, mutta halutessaan pääsee jättämään myös oman kädenjäljen.

Linnanvirta on koko perheen tapahtuma. Lauantaipäivä on erityisesti omistettu lapsille, mutta yhteisen puistojuhlakokemuksen voi aloittaa jo perjantaina vaikkapa taitelemalla Linnanvirran maalausseinään. Kajaanilaislähtöinen kuvataideopiskelija Ella Haataja on kerännyt kierrätysmateriaaleja, vanhoja ovia ja levyjä, jotka kiinnitetään jokea reunustavaan aitaan. 

- Monilla festareilla näkee taideseiniä, graffiteja ja muuta sellaista. Halusin niiden inspiroimana Linnanvirtaan yhteisen maalausseinän, joka tuo juhlaympäristöön väriä. Nyt kaikki jättämään ilman paineita oma väriläiskä festaritunnelmaan, Ella Haataja fiilistelee.

Jokirannan konsertit virittävät juhlatunnelmaan. Musiikkikattaus sisältää kaikkea DJ:n levylautaselta Jukka Takalon Kajakkiorkesterin keikkaan suoraan Kajaaninjoen laineilta. Juhlavuottaan viettävä Puolustusvoimat tuo supersuositun kesäkiertueensa tahdittamaan Linnavirran lauantai-iltaa.

Oman erityisen äänensä soppaan tuovat barokkimusiikkikonsertit, kun Barokki soi herää pienen tauon jälkeen eloon Linnanvirrassa. Barokkimusiikkia ei ole kovin usein mahdollista kuulla Suomessa, joten Linnanvirran vierailla on harvinainen tilaisuus kokea musiikkia ja soittimia vuosisatojen takaa.

- Tämä musiikki on helposti lähestyttävää! Ja sunnuntain konserttia voi kuvailla myös luonnonläheiseksi. Me esitämme teoksen, jossa matkitaan luonnonääniä, muun muassa käkeä, satakieltä, sammakkoa, viiriäistä ja ankkaa luvassa, muusikko Minna Tuhkala nauraa.

Juhlan ytimessä oleva rauniolinna on ollut konservaattorin hoidossa koko kesän. Juhlaviikonloppuna linnalla katsellaan elokuvaa elokuun yössä ja kurkistetaan sanomalehden sivujen taakse. Puolustusvoimien tavoin 100-vuotisjuhliaan viettävä Kainuun Sanomat tuo perjantai-iltaan tarinoita uutisjuttujen takaa.

- Minä kerron haastateltavista, jotka ovat opettaneet minulle tärkeitä asioita. Kollegoilta on tulossa tarinoita suomalaista dopinghistoriasta soteen, paljastaa toimittaja Seppo Turunen.   

Rauniolinna ympäristöineen herää jälleen arvaamattomaan eloon. Tervetuloa Linnanvirtaan!

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja Minna Partanen, Metsähallitus, puh. 044 502 9655, minna.partanen@metsa.fi

Barokki Soi -konsertit: Minna Tuhkala, puh. 044 7100399,  minna.tuhkala@gmail.com

Koko ohjelmisto: www.linnanvirta18.com

Mitä mukavampi kesäloma on ollut, sitä vaikeammalta töihin paluu voi tuntua. Tunneälykäs työpaikka huomioi ikävätkin tunteet ja auttaa pääsemään niistä yli. Esimiehen empaattisuudella on myös suora yhteys yrityksen tuottavuuteen.

Elokuussa moni tuskailee jälleen kiireiseen arkeen palaamisen kanssa. Leppoisan loman jälkeen varhaiset herätykset ja kerääntyneet työt voivat aiheuttaa jopa ahdistusta. Tunneälykäs työntekijä osaa kuitenkin tarkastella omia motiivejaan, kun taas samalla ominaisuudella varustettu esimies keksii parhaan tavan motivoida työyhteisöä. Yksilölliset tunteet ja tarpeet huomioivalle työpaikalle on myös mukava palata.

Kansainvälinen Sodexo-konserni tuottaa vuosittain tutkimuksen työelämän trendeistä. Tunneälykkyys ja sen merkityksen kasvu on yksi näistä trendeistä ja myös Maailman talousfoorumi listaa tunneälyn kymmenen tärkeimmän taidon joukkoon työelämässä vuonna 2020. Syiksi tunneälyn merkityksen kasvuun Sodexon tutkimusraportti mainitsee lisääntyneen kiireen ja informaatioähkyn sekä robotisaation, joka vie mennessään suorittavat työt.

 -  Tunneäly voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen työyhteisöjen näkökulmasta. Näitä ovat omien tunteiden tunnistaminen, sosiaalinen älykkyys, itsensä johtaminen sekä yhteisön keskinäiset suhteet. Esimerkiksi raporttimme mukaan omien tunteidensa tunnistaminen on yksi yksilön tärkeimmistä menestystekijöistä. Itsensä johtamisen taidot puolestaan auttavat pääsemään yli stressaavista tilanteista, Sodexo Suomen toimitusjohtaja Bianca Brink kertoo.

Tilakin voi olla tunneälykäs

Raportin mukaan jopa 77 % työntekijöistä kokee, että hyvät suhteet työkavereihin sitouttavat heitä työyhteisöön. Esimiehen empaattisuus parantaa yrityksen tuottavuutta.

 - Tunneälykkyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo rekrytointivaiheessa, mutta toisaalta sitä voi myös opetella. Se auttaa tulemaan toimeen paitsi työkavereiden, myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi joissakin yrityksissä on havaittu, että tunneälykkyyden perusteella palkatut henkilöt tekivät enemmän myyntiä kuin tavallisen rekrytointiprosessin kautta tulleet työntekijät, Brink kertoo.

 Ymmärtävän työyhteisön lisäksi myös työtilat vaikuttavat työntekijäkokemukseen. Tilatkin voidaan suunnitella tunteet huomioiden.

 - Eri tarpeita huomioivat työtilat voivat olla kilpailuvaltti. Esimerkiksi työpaikan lounasravintola ja taukotilat ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä monille työntekijöille, Brink vinkkaa.

 Yritys, näin teet lomaltapaluusta helpompaa

 1. Ole joustava. Hyvä lomaltapaluu ei ole vain yksilön vastuulla. Tunneälykäs työantaja ei odota juuri lomalta palanneelta työntekijältä täyttä tehoa vaan pyrkii kuulostelemaan työntekijöiden tuntemuksia ja tarjoamaan jokaiselle työntekijälle omanlaisen tavan palata töiden pariin.

 2. Salli kaikenlaiset tunteet. Töihin palaaminen on muutostilanne ja ärsyyntyminen tai ahdistuminen ovat luonnollisia reaktioita. Tunneälykäs yritys huomioi myös negatiiviset tunteet, eikä lähde painostamaan työntekijöitään.

 3. Huomioi työkaverit. Tunneälykäs työkaveri antaa kollegansa orientoitua töiden pariin omaan tahtiinsa, eikä lähde painostamaan keskeneräisillä asioilla.  Lomakokemusten jakaminen puolestaan vahvistaa työyhteisön välisiä suhteita. Työkavereiden kanssa seurustelu auttaa myös muistuttamaan työarjen mukavista puolista.

 4. Rohkaise työntekijöitä asettamaan tavoitteita. Selkeiden tavoitteiden asettaminen on itsensä johtamista. Tavoite ohjaa tekemistä automaattisesti oikeaan suuntaan ja sen saavuttaminen tuo mielihyvää.

 5. Ruoki innostusta. Motivaatio töihin paluuseen löytyy innostavista tehtävistä. Jos työntekijällä on vaikeuksia motivoida itseään, innostavia asioita on hyvä miettiä yhdessä. Tulevaisuuden tavoitteiden kirkastaminen voi myös auttaa motivaation löytymisessä.

Lähteet: Bomentis, Motiivilehti, Akavalainen

Lisää tietoa tunneälystä englanniksi Sodexo USA:n sivuilta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sodexo Suomi

Mira Perander
brändi- ja viestintäpäällikkö
+358 (0)50 560 3327
mira.perander@sodexo.com

Vuonna 2018 maatalouden kannattavuus painuu vielä viimevuotistakin heikommaksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore ennuste. Kannattavuustavoitteesta saavutetaan vain 17 prosenttia, mikä on heikoin tulos koko 2000-luvulla.

Maatalousyritysten liikevaihto jää tänä vuonna 135 000 euroon. Tukien osuus liikevaihdosta on 39 prosenttia. Tuotantokustannukset pysyvät suunnilleen edellisvuoden tasolla noin 183 000 eurossa. Tuotantokustannusten vähentämisen jälkeen maatalous- ja puutarhayritykset jäävät keskimäärin 35 000 euroa tappiolle.

Yrittäjätuloa jää keskivertomaatilalla enää 7 200 euroa, eli lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. Vuonna 2018 kerroin alenee 0,27:stä 0,17:ään, mikä tarkoittaa, että huomattavalla osalla maatiloista yrittäjätuloa ei synny lainkaan.

Katovuosi näkyy tuloksissa

Tämän vuoden vilja- ja nurmisato on osoittautumassa paikoin hyvinkin heikoksi, ja maatilojen väliset satoerot ovat suuret. Viljatilojen ennestäänkin heikko kannattavuus jää nollaan. Vähintään puolet viljanviljelijöistä ei saa ollenkaan korvausta omalle työlleen ja omalle pääomalle. Myös muiden kasvinviljelytilojen kannattavuus on yhtä heikko.

Maitotilojen kannattavuuskerroin alenee 0,20:een. Kannattavuutta painavat muun muassa heikko sato, sitä myötä kasvavat ruokintakustannukset ja tuottajahinnan lasku. Sikatalouden kannattavuuskerroin pienenee lähes kolme kymmenystä 0,24:ään. Myös naudanlihantuotannon sekä lammas- ja vuohitalouden kannattavuus on laskussa. Ainoastaan siipikarjatalouden kannattavuus säilyy ennallaan.

– Tulomenetykset näkyvät nopeasti myös tilojen maksukyvyssä, eivätkä pelkästään kannattavuuskertoimissa. Erityisen huolestuttavalta ennusteissa näyttää päätuotantosuuntien alamäki, summaa tutkija Jukka Tauriainen Lukesta.

Ennusteet Taloustohtorissa

Vuosien 2017 ja 2018 tulokset perustuvat noin 800 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otettiin huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain. Ennusteaineistossa on käytetty vuoden 2017 todellisia myönnettyjä maataloustukia.

Tilakohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan 35 500 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskiarvotuloksia. Tilakohtaisissa ennusteissa oletetaan, että tilojen koko säilyy ennallaan ja ne tuottavat samoja tuotteita samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempina vuosina.

Ennustetulokset on nähtävissä Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-verkkosivuston maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa: www.luke.fi/taloustohtori.

Lisätietoja:
tutkija Jukka Tauriainen, Luke, puh. 0295 326 580, jukka.tauriainen@luke.fi

InsectLab, Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi hyönteistutkimusympäristö, on perustettu palvelemaan hyönteisalan yrityksiä ja alan muita toimijoita.

InsectLabissa etsitään ratkaisuja hyönteistalouden kysymyksiin, kuten hyönteisten kasvatukseen ja rehuihin, tuotekehitykseen, hyönteisten lisäyspopulaation hallintaan ja kehittämiseen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen. Uuden tutkimusympäristön tuoma lisä Luken osaamiseen on ainutlaatuinen voimavara hyönteisiin liittyvän tutkimuksen ja alan uuden liiketoiminnan kehittämisessä.

Media on tervetullut kuulemaan ja näkemään hyönteisalan tuoreimmat kehitystrendit.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset tilaisuuteen 21.8. klo 14 mennessä osoitteeseen johanna.leppanen@luke.fi.

Aika: keskiviikko 22.8.2018 klo 12.00–16.00

Paikka: Luke Jokioinen (Planta, Tietotie 4, Jokioinen)

OHJELMA

12.00 Ilmoittauminen ja kevyt lounas

13.00 Tilaisuuden avaus, tutkimusylijohtaja Johanna Buchert, Luonnonvarakeskus (Luke)

13.10 Insects assisted waste management – A circular economy approach, Researcher Cecilia Lalander, Environmental Engineering Group Department of Energy and Technology, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU)

13.40 Säädökset hyönteistuotannossa, Ylitarkastaja Riina Keskisaari, ELL, elintarvikehygienia, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

14.10 Hyönteistutkimus- ja tuotanto – tänään ja huomenna, Erikoistutkija Miika Tapio, Luonnonvarakeskus (Luke)

14.30–16.00 InsectLabiin ja demopisteisiin tutustuminen pienryhmissä

Demopisteillä kuullaan muun muassa genomiikasta, mustasotilaskärpäs- ja jauhopukki-tutkimuksesta. Lisäksi esitellään sitä, miten elintarviketeollisuuden sivuvirroista jalostetaan rehua hyönteisille.

Luentopaikalta on InsectLabiin matkaa noin 500 metriä. Varaathan matkaan mukavat jalkineet!

Lisätietoja:

Erikoistutkija Miika Tapio, Luke (mustasotilaskärpänen, genetiikka), puh. 029 532 6576, miika.tapio@luke.fi

Tutkija Pertti Marnila, Luke (jauhopukki, rehut, sivuvirrat), puh. 029 532 6355, pertti.marnila@luke.fi

Erityisasiantuntija Susanne Heiska, Luke (hyönteisalan kehittäminen ja innovaatioekosysteemit), puh. 029 532 3861, susanne.heiska@luke.fi,

Esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annetaan eduskunnalle alkusyksyn aikana. Alkuvuodesta lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta annettiin lähes 400 lausuntopalautetta. Hallitus on nyt tehnyt linjauksensa siitä, miten esitystä lausuntopalautteen perusteella muutetaan. Muun muassa eläinten mahdollisuutta jatkuvaan vedensaantiin kehitetään lakiesityksessä.

Lausuntokierroksella lakiehdotus sai kiitosta siitä, että eläinten käyttäytymistarpeiden täyttäminen on nostettu lain keskeiseksi periaatteeksi. Lausunnonantajat pitivät tärkeänä myös kotieläintuotannon kannattavuuden huomioon ottamista. Vaatimusta kivunlievityksen käyttämisestä kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä pidettiin tärkeänä asiana.

Myös eläinjalostuksen tiukempi sääntely sai kiitosta. Kritiikkiä esitettiin puolestaan siitä, että ehdotukseen ei sisälly parsinavetoiden, porsitushäkkien eikä turkistarhauksen kieltoa. Lisäksi lausuntokierroksella toivottiin jatkuvaa juomaveden saantia eläimille sekä koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä.

Hallitus on linjannut lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. Käytännössä juomavesi voidaan tarjota esimerkiksi vesiastiasta, automaattisesta vesinipasta tai -kupista tai järjestämällä eläimelle pääsy juomaan sopivasta luonnonvesistöstä. Eräistä eläintenpitomuotoja koskevista poikkeuksista jatkuvan vedensaannin vaatimukseen säädettäisiin asetuksella. Turkiseläinten osalta jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Voimassa olevassa lainsäädännössä vastaava vaatimus koskee jo nykyisin esimerkiksi kanojen, kalkkunoiden ja yli kahden viikon ikäisten sikojen pitopaikkaa.

Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien ja -hiehojen jaloittelua lisätään. Jatkossa lehmien ja hiehojen on päästävä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijaan. Jaloittelua voitaisiin toteuttaa myös talviaikaan. Nykyisin noin 20 parsinavetalle on myönnetty poikkeuslupa jaloittelun järjestämisestä navetan vaikeaan sijaintiin perustuen. Näistä poikkeusluvista luovuttaisiin 15 vuoden siirtymäajalla.

Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin korottamalla investointiavustuksia sekä korottamalla vapaaporsituksesta maksettavaa hyvinvointikorvausta. Hyvinvointikorvausta voitaisiin jatkossa maksaa myös osalle tilan eläimistä, joka madaltaa kynnystä aloittaa vapaaporsituksen kokeilu sikatilalla.

Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, kuten lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen oli kirjattu. Häkin käyttö kahdeksan päivän ajan tiineytyksen yhteydessä olisi kuitenkin sallittua. Tiineytyshäkeistä luopumista on edistetty eläinten hyvinvointikorvauksella, ja tätä pyritään tulevalla ohjelmakaudella jatkamaan.

Hallituspuolueet ovat sopineet, että koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säädetään eläinten tunnistamislainsäädännössä. Tunnistusmerkintärekisterin perustamista koskeva selvitys valmistuu syksyn aikana. Kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä koskevat säännökset on mahdollista sisällyttää lainsäädäntöön myöhemmin.

"Suomi on eläinten hyvinvoinnin mallimaa, ja tällä lainsäädännöllä parannamme hyvinvointia entisestään. Olemme saaneet kansalaisilta runsaasti arvokasta palautetta luonnoksesta, ja muokanneet ehdotusta sen pohjalta. Kahdeksan vuotta valmisteltu lakiuudistus on aika saattaa maaliin. Lemmikkieläinten osalta puututaan haitalliseen jalostukseen, parannetaan löytöeläinten asemaa ja parannetaan valvonnan työkaluja”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

”Ehdotus parantaa eläinten lajityypillisiä käyttäytymismahdollisuuksia, ja vahvistaa samalla kuluttajien luottamusta suomalaista ruuantuotantoa kohtaan. Laki antaa myös tuottajille selkeän viestin siitä, että eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti. Samalla turvataan tuotannon kilpailukyky tuontiruokaa vastaan”, Leppä lisää.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisasiantuntija Tiina Pullola p. 0295 162108

Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen p. 0295 162439

Erityisavustaja Risto Lahti p. 050 5650424

Sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Paluu arkeen ei aina ole helppoa ja jo pienikin asia voi nostaa suunpielet ylöspäin. R-kioski on varautunut lomaltapalaajien piristämiseen sadoilla vitseillä. Jokainen Ärrältä kahvin ostanut saa nyt ilmaisen vitsin kaupan päälle.

Arkeen palaaminen ei aina naurata, mutta hyvällä kahvilla ja vitsillä siitä selviää paremmin. R-kioskilta kahvinsa ostavat saavat Suomen suosituimman* kahvin lisäksi vitsin kaupan päälle.

- Haluamme tehdä kahvinostosta päivän piristävimmän hetken. Asiakas saa kahvin silloin, kun sitä eniten tarvitsee ja ystävällinen myyjä toivottaa samalla mitä parhainta päivää. Autamme asiakkaitamme sopeutumaan takaisin arkeen hyvän kahvin ja huumorin avulla, R-kioskin markkinointijohtaja Ann-Charlotte Schalin lupaa.

R-kioski on saanut inspiraation kampanjaan samaan Reitan-konserniin kuuluvalta ruotsalaiselta convenience-ketjulta Pressbyrånilta. Ruotsin vastaavasta ”Det finns en vits med kaffe” -kampanjasta on ketjulla hyviä kokemuksia ja samantyylinen kampanja päätettiin toteuttaa myös Suomessa. Ruotsalaisvitsejä ei kuitenkaan mukaan valikoitunut. Tiedossa on, että kaikki asiakkaat eivät juuri ostohetkellä ehdi kuuntelemaan vitsiä ja siksi kampanja-aikana jokaisen kahvin ostajalle tulostuu vitsi ostokuittiin.

- Haluamme vitsailla harmittomilla aiheilla ketään loukkaamatta. Suurin osa kuitteihin tulostuvista vitseistä ovat Bottom Clubin käsialaa. Bottom Clubin materiaali on peräisin tunnetuilta suomalaisilta artisteista ja näyttelijöiltä, kuten Jope Ruonansuulta, Juice Leskiseltä ja Mato Valtoselta. Mukana on sanoilla leikittelyä, suomen kielen erityisominaisuuksia sekä puujalkavitsejä, Schalin kertoo.

R-kioski ei kiellä kauppiaita itse keksimästä ja kertomasta omia vitsejään ja toki asiakkaatkin saavat mielellään jakaa omia suosikkejaan. Hyviä vitsejä on rajoitetusti, ja niitä riittää arviolta 7.10. asti.

Lisätietoja:

Anna Hakamäki, viestintä
p. 020 5544 128
s-posti: anna.hakamaki(at)r-kioski.fi

Anna-Charlotte Schalin, markkinointijohtaja
p. 020 5544 205
s-posti: ann-charlotte.schalin(at)r-kioski.fi

(*Lähde: RIF-12839, 6/2017)

Kuluttamiseen liittyvää keskustelua leimaa usein syyttävä tai jopa synnillinen sävy. Kulutusta saatetaan kuvailla ”lipsahtamiseksi” ja joskus tehtyjä ostoksia salaillaan tai vähätellään. Tämä ilmenee Vaasan yliopiston tutkijatohtoreiden Henna Syrjälän ja Hanna Leipämaa-Leskisen toimittamasta kirjasta Seven deadly sins in consumption, jossa kuluttamiseen liittyviä moraalisia kysymyksiä tarkastellaan seitsemän kuolemansynnin avulla.

Ylpeys, ahneus, kateus, himo, mässäily, viha ja laiskuus ilmenevät kirjan mukaan monisäikeisesti ja -tasoisesti kulutusyhteiskunnassa.

– Usein julkiseen keskusteluun tuleekin vivahde, jossa kuluttajan tulisi kriittisesti tarkastella tekemiään kulutusvalintoja, ajatellen esimerkiksi ympäristöä ja tai kulutuskohteiden niin sanottua todellista tarpeellisuutta, tutkijatohtori Henna Syrjälä pohtii.

Kuluttamisen seitsemästä kuolemansynnistä kertovan kirjan on julkaissut arvostettu kansainvälinen tiedekustantaja Edward Elgar Publishing.

Kuluttamisen moraalikysymyksillä on laajat vaikutukset

Kirjoittajat pyrkivät tutkimuksissaan pääsemään kulutuksen synnillisyyden – ja sitä kautta moraalisen kuluttamisen – alkulähteille. Kunkin luvun kirjoittajajoukko on perehtynyt paitsi kyseiseen syntiin liittyvään tieteelliseen keskusteluun, myös vienyt sen johonkin kulutuksen ilmentymään ja tutkinut sitä varsin erilaisten menetelmällisten valintojen avulla.

Tutkimuksien perusteella selvisi, että synnit ilmenevät niin mikro-, meso- kuin makrotasolla, eli niiden vaikutus vaihtelee aina yksilön kokemuksista koko kulutuskulttuuriin ja yhteiskuntaan. Näin ollen kirjassa on esimerkiksi lukuja vaiennetusta ylpeydestä niukoissa elinolosuhteissa, seksuaalisen himon ilmenemisestä muotimainoksissa, vihapuheesta tuulivoimahankkeen yhteydessä sekä mässäilyn muodoista ruokakaupassa.

– Painotamme, että tunnistamalla tällaisia synnillisyyden ilmentymiä kulutusyhteiskunnassa niihin on mahdollista puuttua. On myös tärkeä tiedostaa millä tavoin yhteiskunnalliset elimet ja markkinointiteot voivat aikaansaada synnillisyyden negatiivista ilmenemistä, vaikkapa ruokkimalla himoa tai katetutta mainoksissa, Syrjälä kertoo.

Lupa laiskotella – synti ei ole aina pahasta

Usein synnillisyys ilmenee pahana. Tällöin palataan yksilöön, hänen valintoihinsa ja tietoonsa tekojen seurauksista. Nämä puolestaan voivat ilmentyä kulttuurin muillakin tasoilla.

– Esimerkiksi uppoamalla töihin menestystä saavuttaakseen (ahneus, kateus) voi tulla loukanneeksi lähipiiriään tai ylenpalttisella kulutuksella (ylpeys, ahneus, kateus, himo) tehneeksi haittaa koko maapallolle, Syrjälä täsmentää.

Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen ja tarkasteltaessa syntejä juuri kulutuksen kentässä julkaisussa huomattiin, että synneillä ei nimestään huolimatta ole vain negatiivista sisältöä. Esimerkiksi ahneutta kuvataan julkaisussa kaksiteräiseksi miekaksi, sillä sen ajamana kuluttajat ja koko yhteiskunta voivat pyrkiä kohti menestystä – kunhan siitä ei muodostu ainut kehitystä ajava tekijä.

– Vastaavasti kateus voi olla luonteeltaan sekä hyväntahtoista että pahantahtoista, hyväntahtoinen kateus saa kuluttajan pyrkimään kohti tavoittelemiaan päämääriä kadehtimaansa ihmistä ihaillen. Laiskuuskin voi olla positiivista, sopiva määrä joutilaisuutta voi saada mielen lepäämään ja akut ladattua, Syrjälä pohtii.

Kirjan lukuja on ollut kirjoittamassa toimittajien lisäksi yhteensä 16 kulutustutkimuksen alan tutkijaa. Suuri osa tutkijoista työskentelee Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän akateemisessa yksikössä. Kirja on saanut innoituksensa yksikön dekaanin, markkinoinnin professori Pirjo Laaksosen pitkästä urasta kulutustutkimuksen parissa.

• Syrjälä, H., & Leipämaa-Leskinen, H. (Eds.). (2018). Seven Deadly Sins in Consumption. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing. doi: https://doi.org/10.4337/9781788117197

Lisätietoja:

Tutkijatohtori, Hanna Leipämaa-Leskinen, Vaasan yliopisto, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö, p. 029 449 8496, hanna.leipamaa-leskinen(at)univaasa.fi

Tutkijatohtori, Henna Syrjälä, Vaasan yliopisto, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö, p. 029 449 8483, henna.syrjala(at)univaasa.fi

Fiskarsin ruukista kotoisin oleva Ägräs Distillery päättää tislaamobaari Tap Roomin kesäkauden tulemalla Helsinkiin pitämään pop-up cocktailviikonloppua Pikku Roballa sijaitsevalle Hills Dumplingsin sisäpihalle. Paikalla myydään myös valittuja tuotteita Onomalta, eli Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnalta.

"Tap Room Fiskarsissa on rustiikkinen tislaamobaari, josta on suora näkymä Ägräs Distilleryn tuotantotiloihin. Tap Roomin cocktailit ovat saaneet ylistävää palautetta, joten halusimme tuoda osan Ägrästä Helsinkiin kaikille heille, jotka eivät vielä ole meillä Fiskarsissa päässeet käymään. Eetu Topo, brändilähettiläämme on omiaan luomaan unohtumattomia kokemuksia cocktailien saralla. Ainoa joka puuttuu, on tietenkin näkymä tislaamoon, mutta muuten Hills Dumplingsin sisäpiha vastaa hyvin asennettamme." brändistä ja markkinoinnista vastaava Fred Karlsson kertoo.

Käsin tehdyistä dumplingseistaan tunnettu Hills Dumplings valikoitui ravintolaa pyörittävän Edward Szechin ehdotuksesta. Szechi haluaa elävöittää ravintolan tarjontaa sisäpihalla pidettävien pop-up tapahtumien kautta. "Ainutlaatuisien asioiden ja tuotteiden tekevien yritysten kuuluu puhaltaa yhteen hiileen. Yhteisöllisyydellä saadaan aikaan synergioita ja hyvää meininkiä."

Ägräs Distillery Pop-Up @ Hills Dumplings Courtyard
Pieni Roobertinkatu 9
Perjantai 17.8. 11:00 - 23:00
Lauantai 18.8. 12:00 - 23:00

Tiedote
Kutsu

Kansainvälinen kalastusperinteen ja perinnekalastuksen tapahtumasikermä alkaa Torniossa

Tornionjoen koskikalastuskulttuurin ja vaellussiian vaaliminen ja perinteisten koskikalastuskulttuurien arvostuksen ja merkityksen nostaminen ovat keskusteluissa ja tapahtumissa keskeisellä sijalla.

Tapahtumat huipentavat kolmivuotisen ja menestyksekkään Tornionlaakson Kesäsiika –hankkeen.

24.-25.8. SiikaSeikkailu (Harjugården, Ruotsin Korpikylä)

SiikaSeikkailu tarjoaa 6.-7.-luokkalaisille tietoa kalastusperinteistä ja erätaidoista kalojen narrauksen lomassa. Kaksi päivää kestävä leiri on jatkoa peruskoulujen kanssa tehtyyn yhteistyöhön Haaparannan, Tornion, Ylitornion ja Övertorneån kunnissa. Leiri on kaksikielinen ja osallistujille maksuton. Toteutuksessa on mukana Tornion nuorisotoimi.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: jarno.niskala(ät)tornio.fi tai pia.suonvieri(ät)haparanda.se.

28.8.-9.9. Siika ja meänmaa -näyttely (Tornionlaakson maakuntamuseo)

Tornionjoen koskikalastuskulttuuri valittiin Elävän perinnön listalle vuonna 2017. Tornionlaakson maakuntamuseoon nouseva näyttely kertoo siikaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä ja perinteisistä kalastusmenetelmistä Tornionlaaksossa kuvien, tekstien ja tarinoiden avulla. Näyttelyssä pohditaan myös kalastuksen merkitystä alueelle ennen ja nyt.

Toimituksille:

Siika ja meänmaa –näyttelyyn on mahdollista tulla tutustumaan jo avajaisia edeltävänä päivänä 27.8.2018.

Vierailusta voi sopia ennakkoon: eila.seppanen(ät)lapinamk.fi tai 040 502 2413

7.-8.9. Pohjoisen kalastajat kokoontuvat Tornioon käsittelemään kalastuksen tulevaisuutta ja luonnontilaa – kaukaisimmat vieraat Alaskasta ja Uudesta Seelannista:

Lippo 2018 Kalastusperinteiden festivaali (Peräpohjolan Opisto, Kukkola, Vuennonkoski)

Lippo2018 kalastusperinteiden festivaali tuo yhteen ammatti- ja perinnekalastajia Tornionjoen varteen eri puolilta maailmaa vaihtamaan kokemuksia ja keskustelemaan kaupallisen ja perinnekalastuksen tulevaisuudesta, saamaan tietoa kalakantojen hoidosta sekä nostamaan perinteisten kalastuskulttuurien arvostusta ja merkitystä yhdessä sidosryhmien kanssa. Festivaali toteutetaan yhteistyössä Osuuskunta Lumimuutoksen, Rajajokikomission ja Tornionlaakson kesäsiika –hankkeiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Festivaali on kolmas laatuaan, ensimmäinen järjestettiin Suomessa 2014 ja toinen Lena-joella Siperiassa 2016.

Perjantain ohjelmaan kuuluu pohjoista kalastusta, kalastusperinteitä ja kulttuuria ja niiden tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, jossa alueen näkökulmia valottavat mm. kansainvälisesti tunnettu dosentti ja ammattikalastaja Tero Mustonen Pohjois-Karjalasta, Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtaja Pekka Pelttari, Kukkolankosken koski-isäntä Risto Leinonen, Kukkolaforsen Tourist & Konferens –yrityksen perustaja Svante Spolander ja tutkijat Erkki Jokikokko Luonnonvarakeskuksesta ja Andreas Broman Norrbottenin lääninhallituksesta. Tämän lisäksi muun muassa Grönlannin, Siperian ja Kanadan alkuperäiskansojen kalastajat käyttävät puheenvuorojaan ja esittelevät perinnekalastustaan.

Lauantain festivaaliohjelmassa tutustutaan perinteisiin Kukkolankosken koskikentällä paikallisten isännöidessä tapahtumaa. Päivän päätteeksi voi piipahtaa vielä Vuennonkosken rannalla katsomassa rantanuottausnäytöstä. Alueen kalastajat ja tutkijat käyvät vuoropuhelua kv-vieraiden kanssa vielä Kukkolaforsenilla järjestettävässä päättäjäisillanvietossa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot Kesäsiika-hankkeen sivuilta ja eila.seppanen(ät)lapinamk.fi puh 040 502 2413

Sokoksen alakertaa tullaan syksyn aikana uudistamaan. S-market Kuopio suljetaan remontin ajaksi.

Myös Alkoa ja Apteekkia uudistetaan.

Linnanvirran suosio jatkaa kasvamistaan. Tänä vuonna puistojuhla keräsi arviolta 6000 kävijää. Puolustusvoimien konsertti ja Food Festival olivat tapahtumaviikonlopun suurimmat yleisömagneetit.

Kajaanin loppukesän kohokohdaksi muodostunut Linnavirta-puistojuhla on kasvattanut kävijämääriään vuosi vuodelta. Neljättä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi jokirannan täyteen ihmisiä heti avauksesta aurinkoisena perjantaina. Yksi kirkkaimmista vetonauloista oli viime vuonna lanseerattu Linnanvirta Food Festival, joka piti jälleen ruokayrittäjät kiireisenä läpi viikonlopun.

- Todella positiivinen olo jäi tapahtumasta! Kaikki olivat niin hyvällä fiiliksellä. Yrittäjät auttoivat toinen toisiaan ja asiakkaat olivat liikenteessä rennolla ja uteliaalla mielellä, kertoo Haapala bnb:n Kaisa Tyler, yksi Food Festivalin ruokayrittäjistä.

Aurinkoinen sää kannusti yleisöä viipymään alueella pitkään eri ohjelmia bongaten ja haukaten välillä ruokakojujen herkkuja. Näin teki kajaanilainen Hanna Härmä, joka saapui puistojuhlaan lastensa ja vanhempiensa kanssa.

- Olen osallistunut Linnanvirtaan joka vuosi, kun se on järjestetty. Hienoa, miten täällä on aina jotain uutta ja koko perheelle. Food Festival on ollut huippu juttu. Myös monet rauniolinnalla järjestetyt ohjelmat ovat jääneet mieleen, kun miljöö on niin erityinen, Hanna Härmä kuvailee.

Härmän seurue nautti niin jokirannan kuin myös Raatihuoneentorin tarjonnasta. 100-vuotisjuhlia viettävä Puolustusvoimat toi torille lauantaina kalustonäyttelyn ja toinen syntymäpäiväsankari Kainuun Sanomat lavan täydeltä ohjelmaa. Viikonloppu huipentui Puolustusvoimien kesäkiertueen konserttiin, joka keräsi yli 2000 ihmistä jokirannan rinteeseen. Sinnikkäimmät jatkoivat juhlimista keskustan ravintoloissa, joissa järjestettiin oheiskonsertteja tapahtumaviikonlopun kunniaksi.

Linnanvirta järjestettiin Metsähallituksen, Kajaanin kaupungin, Puolustusvoimien sekä Kainuun Sanomien yhteistyönä. Samoin yhteisöllisessä ponnistuksessa on vuosittain mukana kymmenien paikallistoimijoiden, taiteilijoiden sekä talkoolaisten työpanos. Tapahtumaa on kehitetty vuosi vuodelta ja jälleen tänä vuonna saatiin monta ideaa tulevaisuutta varten.  

Linnanvirta syntyi rauniolinnan siirryttyä Museovirastolta Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitoon. Puistojuhlalla on haluttu tuoda esille rauniolinnaa ja sen ympärille kietoutuvaa kaupungin historiaa.

- Metsähallituksen tehtävä on vaalia tätä arvokasta muinaismuistoa, mutta samalla toivomme, että linna ja sen ympäristö toimivat inspiraation lähteenä niin kulttuurintekijöille kuin matkailualantoimijoille, kommentoi Metsähallituksen Luontopalvelujen aluejohtaja Pirjo Ilvesviita.

Lisätietoja:

tapahtumatuottaja Minna Partanen, Metsähallitus, minna.partanen@metsa.fi, p. 044 5029655

Järjestyksessään jo 140:s Biltema-kuvasto on tänään noudettavissa kaikista Suomen Biltema-tavarataloista, ja lisäksi se jaetaan yli miljoonaan suomalaiseen kotitalouteen lähiviikkojen kuluessa. Tanakassa, lähes 700-sivuisessa kuvastossa on tuhansia laadukkaita ja edullisia tuotteita koko perheen tarpeisiin: niin kotiaskareisiin, autoiluun ja autotalliin, erilaisiin rakennusprojekteihin kuin vapaa-aikaankin esimerkiksi syksyisten puutarhatöiden, retkeilyn ja matkustamisen parissa.

Biltema on tunnettu pysyvästi edullisista hinnoistaan, jotka muuttuvat pääasiallisesti vain kahdesti vuodessa, keväisen ja alkusyksyisen kuvastonvaihdoksen yhteydessä. Tänään ilmestyvän syys-talvikuvaston yhteydessä kaikkiaan 700 tuotteen hintaa on laskettu aiemmasta.

Bilteman tuotteet on jaettu kahdeksaan pääkategoriaan, ja niistä jokaiseen mahtuu kiinnostavia uutuustuotteita. Esimerkiksi rakentajia ja nikkaroijia saattavat kiinnostaa uudet, laadukkaat maalisiveltimet, jotka sopivat hyvin myös ammattikäyttöön, sekä pian valikoimaan saatavat mustat nivelavain-, kiintoavain- ja hylsyavainsarjat, joille on myönnetty jopa 10 vuoden takuuaika.

Kesän jälkeen monen arki-illat alkavat täyttyä erilaisista harrastuksista. Kuntoilun vuoksi ei välttämättä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan oikeat välineet hankkimalla treenaaminen onnistuu helposti myös kotioloissa. Yhdeksi syksyn suosikeista voi kiistatta mainita Bilteman uudistuneen kuntoiluvälinevalikoiman, johon kuuluu kaikkea treenipenkeistä ja levytankosarjoista joogamattoihin ja hyppynaruihin – tietysti erittäin kilpailukykyiseen hintaan.

Lisäksi syksyyn kuuluvat vahvasti niin kodin tilojen kuin pihankin kuntoon laittaminen ja tavaroiden säilyttäminen ja varastointi. Esimerkiksi autotalliin saa tilaa paitsi kulkupelille myös muuhun puuhailuun, kun renkaat säilyttää näppärässä pyörillä kulkevassa rengastelineessä ja autonhoitotarvikkeet säilytyshyllyissä ja -laatikoissa, joita on Bilteman valikoimassa useita erilaisia. Puutarhan haravoinnin voi kätevästi korvata tehokkaalla yhdistetyllä lehti-imurilla/-puhaltimella. Kasaan puhalletut lehdet on nopea siirtää lehtisäiliöön tai kottikärryjen kyytiin hauskan lehtien- ja ruohonkerääjän avulla. Ei siis kannata antaa syksyn yllättää, vaan etsiä sopivat ratkaisut tilanteeseen kuin tilanteeseen Biltemasta!

Laajan tuotevalikoiman lisäksi kuvastoa selaileva voi tutustua lähemmin Bilteman konseptiin kuvaston alkulehdillä olevien lyhyiden tietoiskujen kautta. Niissä käsitellään mm. Bilteman laajaa ympäristön hyväksi tekemää työtä, kuten osin rautateille siirrettyjä tavarankuljetuksia, ympäristöystävällisten tavaratalojen rakentamista ja uusinta Muovinmetsästäjät-projektia, jossa Bilteman tavoitteena on vähentää muovin käyttöä kaikkiaan 80 % ensimmäisenä tavarataloketjuna Pohjolassa.

Bilteman Syksy ja talvi 2018/2019 -kuvasto jaetaan 1,4 miljoonaan suomalaiseen kotitalouteen. Mikäli on kieltänyt ilmaisjakeluiden ja mainosten jakamisen, kuvaston voi tilata myös Bilteman verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta. Lisäksi sen voi hakea Bilteman tavarataloista tai selailla verkkosivuilla olevaa digikuvastoa tai ladata sen pdf-muotoisena.

*****

Finlands största katalog är ute nu!

Den nya Biltema-katalogen med hela 676 sidor är på väg till 1,4 miljoner finländska hushåll under de närmaste veckorna. Dessutom delas katalogen ut i samtliga varuhus i Finland. I katalogen finns tusentals prisvärda produkter till hemmet, bilen och fritiden samt olika slags bygg- och reparationsprojekt.

Biltema är känt för sina fasta och låga priser som huvudsakligen ändras endast två gånger om året, vid katalogsläppet på våren och på hösten. Denna gång handlar det om ca 700 prisjusteringar till kundens fördel.

Katalogen har flera spännande nyheter från Biltemas åtta produktgrupper. Det finns bl.a. en helt ny penselserie av högsta kvalitet, en ny svart verktygserie med 10 års garanti, och massor med nytt till hus och hem. Den nya träningsserien omfattar allt från träningsbänkar och skivstångset till yogamattor och hopprep. Serien är av högsta kvalitet och visst till Biltemas förmånliga pris.

Utöver nyheter och brett sortiment kan man läsa mer om Biltemas viktiga miljöarbete i katalogen, så som om tågtransport och miljövänliga varuhus. Med det nya projektet ”Plastjägarna” ska Biltema ta pionjärrollen som första varuhuskedja i Norden, med målet att minska användningen av plast med 80 % i företagets verksamhet.

Biltemas Syksy ja talvi 2018/2019 -katalog delas ut till 1,4 miljoner hushåll i Finland. Man kan också beställa katalogen genom att fylla i formulären på Biltemas webbsidor eller hämta ett gratis exemplar i ett av våra 15 varuhus i Finland. Dessutom finns det en bläddringsversion och en pdf-version på webbsidor.

Bilteman suosittelemia tuotteita / Biltema rekommenderar:

Maalisivellin Pro: Sopii esimerkiksi ikkunanpielien, ovien ja puutöiden tarkkaan maalaamiseen. Kaikille maaleille. Hyvä imukyky, peittävyys ja tarkkuus, synteettiset harjakset ja ruostumaton pelti. Tuotenrot 88-954–88956. Alk. 2,70 €. / Lackpensel Pro: Lämplig för precisionsmålning av exempelvis fönster, dörrar och snickerier. För alla färger. God absorption, god täckning och god precision med syntetborst och rostfritt bleck. Art. 88-954–88956. Från 2,70 €.

Treenipenkki: Treenipenkki, jossa useita treenimahdollisuuksia. Käännettävä selkänoja ja pehmustetut tyynyt. Enimmäiskuormitus. 110 kg. Bilteman tuotevalikoimasta löytyy treenipenkkiin sopivat tanko ja painot. Mitat: 1610 x 660 x 1120 mm. Tuotenro 14-967. 99 €. / Träningsbänk: Träningsbänk med många träningsmöjligheter. Vinklingsbart ryggstöd och stoppade dynor. Max. belastning. 110 kg. Stång och vikter som passar finns i vårt sortiment. Mått: 1610 x 660 x 1120 mm. Art. 14-967. 99 €.

Joogamatto: Joogamatto PVC-muovia. Matossa on liukumaton pinta ja se sopii esimerkiksi joogaan ja pilatekseen. Helppo taittaa kokoon. Ei sisällä lateksi ja ftalaatteja. Mitat: 1730 x 610. Erilaisia värejä ja kuvioita. Tuotenrot 14-959–14-960. Alk. 6,90 €. / Yogamatta: Yogamatta av PVC. Mattan har halkfri yta och är lämplig för t.ex. yoga och pilates. Lätt att rulla ihop. Latex/Ftalat-fri. Mått: 1730 x 610. Blandade färger och mönster. Art. 14-959–14-960. Från 6,90 €.

Säilytyshylly: Tukevaa mustaa polypropeenia. Helppo koota ilman työkaluja. Soveltuu hyvin esimerkiksi autotalliin, kellariin, toimistoon tai varastoon. Tuotenrot 87-506–87-507, 87-5051–87-5052. Alk. 17,90 €. / Förvaringshylla: Av kraftig, svart polypropylen. Enkel montering utan verktyg. Lämplig i garage, källare, kontor, förråd m.m. Art. 87-506–87-507, 87-5051–87-5052. Från 17,90 €.

Rengasteline pyörillä: Helpottaa renkaiden siirtämistä. Ehkäisee vanteiden vääntymistä ja kosteusongelmia.  Maks. kuormitus. 100 kg. Neljälle renkaalle, suurin renkaan leveys 225 mm. Korkeus 102 cm. Tuotenro 41-289. 14,90 €. / Däckställ på hjul: Gör det enkelt att flytta däcken. Motverkar deformering och fuktproblem. Max. belastning. 100 kg. För 4 däck med max. däckbredd 225 mm. Höjd: 102 cm. Art. 41-289. 14,90 €.

Bluetooth-kuulokkeet: Erittäin ohuet ja kevyet kuulokkeet 32 mm:n kalvolla. Langattomaan musiikin kuunteluun Bluetooth 4.1 -liitännän kautta. Kuulokkeissa on kosketuspainikkeet äänenvoimakkuuden, kappaleiden ja puheluiden hallintaan. Tuotenro 84-0040. 39,90 €. / Bluetooth hörlurar: Supertunna och lätta hörlurar med 32 mm membran. Lyssna trådlöst på musik via Bluetooth 4.1. Hörlurarna har touchknappar för volymkontroll, byte av spår samt samtalshantering. Art. 84-0040. 39,90 €.

Lehti-imuri/-puhallin: Yhdistetty lehti-imuri ja -puhallin. Imuritoiminnossa lehdet hienontuvat tehokkaasti 1/10-osaan. Teho 2600 W. Kierrosnopeuden säätö: 10 000 – 15 000 rpm, 40 litran pussi. Ilmavirtaus: Maks. 10,7 m³/min. Paino: 3,5 kg. 230 V. Tuotenro 18-580. 34,90 €. / Lövsug/blås: Kombinerad lövsug och lövblås. Vid lövsugning mals löven effektivt ned till 1/10 storlek. Effekt 2600 W. Justerbart varvtal: 10000 – 15000/min, 40 liters säck. Luftflöde: Max. 10,7 m³/min. Vikt: 3,5 kg. 230 V. Art. 18-580. 34,90 €.

Kottikärryt: Perinteiset, korkealaatuiset kottikärryt, joissa ilmakumipyörä, puiset aisat ja galvanoitua levyä oleva allas. Rengaskoko: 16" x 4/2. Peltivanne, jossa liukulaakerit. Tilavuus 70-90 litraa. Paino 12,3 kiloa. Tuotenro 14-863. 59,90 €. / Skottkärra: Klassisk skottkärra med luftgummihjul. Hög kvalitet med skalmar av trä och korg av galvaniserad plåt. Däckdimension: 16" x 4/2. Fälg av plåt med glidlager. Volym 70-90 liter. Vikt 12,3 kilo. Art. 14-863. 59,90 €.

Lehtien- ja ruohonkerääjä: Lehtien, ruohojätteen yms. keräämiseen. Muovia. Koko 39 x 30 cm. Tuotenro 26-254. 4,90 €. / Löv- och grässamlare: För upptagning av löv, gräs m.m. Av plast. Storlek 39 x 30 cm. Art. 26-254. 4,90 €.

Lisätietoja / Ytterligare information:
Biltema asiakaspalvelu
asiakaspalvelu@biltema.fi
Puh. 09 427 05 830
www.biltema.fi

Kesä on ollut erittäin kuuma ja kuiva, joten uusia istutuksia on kasteltava runsaasti. Onneksi viime päivinä on saatu virkistäviä sateita, jotka keventävät istutustöitä ja varmistavat vauhdikkaan kasvun. Tämän kesän ja syksyn istutukset lähtevät ensi keväänä nopeammin kasvuun kuin samana keväänä istutetut taimet.

Puiden, pensaiden ja perennojen astiataimia voi istuttaa koko kesän ja syksyn ajan maan jäätymiseen saakka. Kesäistutuksissa käytetään astiataimia. Ne ovat valmiiksi juurtuneet kasvualustaansa ja jatkavat kasvuaan häiriintymättä istutuksen jälkeen. Tuuheista ja kasvussa olevista astiataimista saadaan pihaan nopeasti näyttäviä kasviryhmiä. 

Runsas valikoima helpottaa kasvivalintoja

Pensaiden ja puiden astiataimet ovat nyt valmistuneet myyntikokoisiksi. Juuri nyt on kotimainen taimivalikoima runsaimmillaan, kun uusi taimisato on istuttajien ulottuvilla. Puutarhamyymälöistä kannattaakin etsiä sellaisia kasveja, jotka olivat keväällä loppuneet.

Astiataimet ovat ostohetkellä täydessä kasvussa, joten niiden ulkonäöstä saa helposti oikean kuvan. Kasvutapa, lehdistö ja jopa kukinta ovat nähtävissä. Tämä helpottaa pihan suunnittelua ja antaa varmuutta kasvivalintoihin. 

Varmista onnistunut istutus

Astiataimia käytettäessä perustustyöt tehdään samalla tavoin kuin perinteisessä kevätistutuksessa. Istutuskuoppien maa parannetaan huolellisesti. Peruslannoitukseen käytetään niukkatyppisiä tai typettömiä lannoitteita. Riittävästä kastelusta pitää huolehtia, sillä loppukesälläkin voi olla yllättävän pitkiä kuivia kausia. Kosteassa maassa taimi juurtuu hyvin. Astiataimia ei tarvitse leikata istutuksen yhteydessä. 

Lisätietoja:Taimistoviljelijät ry, puh. 040 827 4833 

KUVATEKSTI: Astiataimia istuttamalla saadaan nopeasti näyttäviä kasviryhmiä. Esimerkiksi nyt on helppo valita oma suosikkinsa laajasta pensashortensioiden joukosta.

Jo pelkkä ruokakaupan ajatteleminen voi saada laihduttajan epäonnistumaan ruokavalinnoissaan, kertoo uusi väitöstutkimus. Mistä on kyse, jos laihduttava kuluttaja tiedostamattaan ohjautuu epäterveellisiin ruokavalintoihin?

– Ruokakauppa näyttäytyy painonsa kanssa kamppailevalle ehkä pikemminkin herkkulaarina kuin terveellisten ostosten tekopaikkana. Pitäisikö ruokakauppojen siis muuttaa tarjontaansa niin, että ympäristö tukisi paremmin kuluttajia tekemään terveellisempiä ruokavalintoja, pohtii Vaasan yliopistossa väittelevä Maijastiina Jokitalo.

Muuttunut ruokaympäristö on kasvattanut ylipaino-ongelmaa merkittävästi. Jokitalon mukaan kuluttajat tekevät luontaisesti helppoja ja nautinnollisia valintoja. Usein markkinointi kohdentuu nimenomaan epäterveellisiin tuotteisiin, jotka lisäksi asetellaan kaupoissa kuluttajia koukuttavalla tavalla.

– Kauppojen karkkihyllyt ovat kasvaneet kymmenien metrien mittaisiksi ja katukuvassa näkyy jatkuvasti uusia pikaruokapaikkoja. Myös pakkaus- ja annoskoot ovat kasvaneet epänormaalin suuriksi.

Jokitalo muistuttaa, että jo kolmasosa maailman ihmisistä on lihavia ja ongelma kasvaa konkreettisesti koko ajan.  Uusia keinoja kuluttajien auttamiseksi tarvitaankin kipeästi.

Jokitalo tutki markkinoinnin alan väitöstutkimuksessaan ”Mikä meitä lihottaa?” kuluttajien tietoisten ja tiedostamattomien asenteiden roolia terveysmerkitysten rakentumisessa sekä niiden aktivoitumisen vaikutusta ruokavalintoihin.

– Terveellisyyden käsite on moniselitteinen, se voi tarkoittaa yhdelle kuluttajalle yhtä ja toiselle toista. Tutkimuksessani laihduttavat henkilöt kokivat esimerkiksi kevytmakkaran terveelliseksi. Heille riitti se, että pakkauksessa luki ”kevyt”. Sen sijaan kuluttajat, jotka eivät laihduttaneet, suhtautuivat tiukemmin elintarvikkeisiin liittyviin terveysväittämiin.

Huono mieli ei tue onnistumista

Laihduttavat kuluttajat olivat tutkimuksen mukaan huonommalla mielellä, ärtyneempiä ja surullisempia kuin ne, jotka eivät laihduttaneet.

– Tämä tutkimustulos on looginen, sillä kuluttajien mielialalla tiedetään olevan vaikutusta ruokavalintoihin ja huonotuulisuudella on taipumus lisätä mieltymystä epäterveellisiin ruokiin. On ymmärrettävää, että laihduttaminen saattaa hyvinkin epäonnistua, jos kuluttaja on jatkuvasti negatiivisessa mielentilassa.

Jokitalon mukaan kysymyksessä voi olla negatiivinen kierre, jota ei ole helppo katkaista.

– Laihduttava henkilö voi lähes automaattisesti sortua syömään jotain kiellettyä, joka aiheuttaa syyllisyyttä, ja josta seuraa huono mieli. Tämä taas johtaa uuteen lipsumiseen terveellisessä ruokavaliossa, Jokitalo pohtii.

Nautinto ohjaa laihduttajaa ruokakaupassa

Tutkimuksen mukaan laihduttavat kuluttajat kokivat ruokakaupassa käymisen mukavammaksi kokemukseksi kuin muut.

– Tämäkin tulos viittaa siihen, että laihduttavat luontaisesti liittävät ruokakauppaan nautinnollisuus- ja herkullisuusmielikuvia. Selvää on, että kuluttajat syövät sitä, mitä heille myydään. Vastuulliset elintarvikeyritykset ja kaupat toivottavasti auttavat jatkossa entistäkin voimakkaammin laihduttavia välttämään epäterveellisiä ruokavalintoja, kannustaa Jokitalo.

Jokitalon väitöstutkimuksessa rakennettiin syvällistä ymmärrystä kahden eri tutkimusaineiston kautta kuluttajien ruokaan ja syömiseen liittämistä merkityksistä. Tulokset korostavat räätälöidyn kohderyhmäkohtaisen markkinoinnin tärkeyttä.

Väitöstilaisuus

KTM Maijastiina Jokitalon markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus ”Mikä meitä lihottaa: Ruoan terveysmerkitysten heijastuminen elintarvikkeiden kuluttajakäyttäytymiseen” tarkastetaan perjantaina 24.8.2018 klo 12 Vaasan yliopiston Wolff-auditoriossa (B201, Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii pr­ofessori Outi Uusitalo (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena professori Harri Luomala (Vaasan yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Lisätiedot

Maijastiina Jokitalo, puh. 029 449 8199, maijastiina.jokitalo(at)univaasa.fi

Jokitalo, Maijastiina (2018): Mikä meitä lihottaa: Ruoan terveysmerkitysten heijastuminen elintarvikkeiden kuluttajakäyttäytymiseen. Acta Wasaensia 407. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf ja tilaukset: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-821-4

Väittelijän tiedot

Maijastiina Jokitalo on syntynyt ja kasvanut Oulussa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Porin aikuislukiosta vuonna 1996. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2003 pääaineenaan markkinointi.

Jokitalo on toiminut koulutuksen, markkinoinnin, myynnin ja hankehallinnon eri tehtävissä Vaasan yliopiston Levón-instituutissa jo useita vuosia. Jokitalo toimii nykyään koulutuspäällikkönä Levón-instituutissa ja sen lisäksi opettaa ja kouluttaa markkinoinnin alalla niin opiskelijoita kuin yrityksiäkin.

Hävikki-battlessa kotitalouden valinnaisryhmien oppilaat noutavat lähimmästä S-ryhmän myymälästä kassillisen hävikkiraaka-aineita, joista he valmistavat kahden ruokalajin aterioita.

Varsinainen battle käydään kuvapalvelu Instagramissa, jossa oppilaat jakavat kuvia loihtimistaan hävikkiannoksista tunnisteella #hävikkibattle2018. Parhaat kuvat palkitaan.

Hävikki-battlen järjestää valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy yhteistyössä S-ryhmän kanssa. Kampanjaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Enemmän tietoa, vähemmän hävikkiä

Hävikki-battle järjestettiin ensimmäisen kerran vuosi sitten, jolloin suosio yllätti haasteen järjestäjät täysin. Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut reilu 400 valinnaisen kotitalouden ryhmää ja yli 6000 oppilasta.

– Halukkaita osallistujia olisi ollut enemmänkin, mutta kaupoissa syntyvää hävikkiä ei riitä kaikille luokille kaikilla paikkakunnilla, asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta kertoo.

Hävikki-battlen voi toteuttaa missä tahansa koulussa myös kotitalousluokasta löytyvillä raaka-aineilla. Teemaa alustetaan kotitaloustunneilla ruokahävikkiin liittyvällä faktatiedolla. 

S-ryhmän kaupat osallistuvat Hävikki-battleen tarjoamalla kouluille hävikkielintarvikkeet.

– Hävikkibattlen avulla iso joukko nuoria saa tietoa hävikin hyödyntämisestä ja vinkkejä sen vähentämiseen. Kisa onkin hyvä keino edistää hävikkitalkoita ja lisätä ruoan arvostusta, vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman S-ryhmän vähittäiskaupasta kertoo.

Lisätiedot:

Hävikki-battleen osallistuvat oppilaitokset: http://www.saasyoda.fi/hävikki-battle

Asiantuntija Elina Ovaskainen, Motiva, elina.ovaskainen@motiva.fi, puh. 040 7749 390 (oppilaitosten/opettajien yhteystiedot)
Vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman, S-ryhmän vähittäiskauppa, senja.forsman@sok.fi, puh. 010 76 86163

Smartcart Ltd., The global frontrunner in personalized digital shopping experience and customized instore service, raises over 1.500.000€ in successful round of financing and share issue. This additional financing will be targeted for international expansion and self-service checkout.

The financial round was led by Mr Harri Pärssinen (former Chairman of the Board at Ernst & Young Finland), Mr Janne Rinne (Vice Chairman of K-Citymarket Retailers Association) and Mr Kari Sihvonen (Shop owner K-Supermarket Hämeenkylä and K-Supermarket Niipperi).

In addition to the 1.000.000€ raised by issuing new shares, Smartcart continues to fulfill goals set by Business Finland in the program of Young Innovative Companies, where the first stages consisted of a grant of 250.000€. The Company expects to enter the second stage of the program in late 2018.

In June 2018 Smartcart also entered an R&D project regarding renewal of traditional cashier options together with Business Finland who will finance the innovation with more than 300.000€ by the end of the year.

“Over the last decade we have all witnessed a dramatic restructuring in many traditional industries and that tendency is not showing any sights of slowing down. I consider the change as a possibility to improve the customer experience and lean traditional working methods, rather than seeing it as a threat to existing stakeholders. Smartcart´s vision and passion to be a rainmaker in the retail industry convinced me. Let’s see what the coming years bring to the retail sector”, Harri Pärssinen ends with a smile.

“The Company has succeeded in establishing a permanent stronghold in the next stage of renewed retail experience. We have not only strengthened the financials, but the whole organization in order to enable successful international scaling. I personally find the avoidance of queuing in stores as a very enigmatic improvement, after spending over 30 minutes in the queue when shopping before Midsummer Eve in our local grocery store”, says Jorma Wiitakorpi, The Chairman of the Board at Smartcart.

Smartcart´s intelligent shopping carts will be found next from K-Supermarket Hyrylä, K-Supermarket Kempele and from K-Supermarket Westeri, located in Tampere. For a full list of all Smartcart stores, go to www.smartcart.fi/stores.