Kesäkuun alussa voimaan astuva uusi asetus elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä tuo kuluttajille entistä kattavampaa tietoa lihan ja maidon alkuperästä. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden pakkauksista tulee jatkossa käydä ilmi elintarvikkeiden sisältämän lihan ja maitotuotteiden maidon alkuperämaa. Kotimaisuuden osoittava Hyvää Suomesta -merkki korvaa erillisen alkuperämerkinnän tuoteselosteessa.
Kuluttajan etu
Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielmin mukaan uusi asetus vastaa kuluttajien esittämään toiveeseen saada lisätietoja kulutusvalintojensa tueksi.
- Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää erittäin tärkeänä tietoa elintarvikkeiden alkuperästä ja pakkauksiin toivotaan selkeitä alkuperämaasta kertovia merkintöjä. Etenkin lihan alkuperästä halutaan saada luotettavaa tietoa, Hielm valaisee.
EU-tasolla lähes vastaavia kansallisia asetuksia on voimassa muun muassa Ranskassa ja Italiassa, ja useat jäsenmaat kannattavat alkuperämerkintäkäytännön laajentamista koko EU:n kattavaksi. Kahden vuoden kokeilujakson perusteella alkuperämerkintäkäytäntöjä tarkastellaan uudelleen.
Lihatalo HKScanissa uuden asetuksen nähdään vahvistavan kuluttajien luottamusta ruoantuotantoon entisestään.
- Lihan alkuperämaan ilmoittaminen on kuluttajan etu ja läpinäkyvyyden lisääminen on meillä tahtotila. Lihan alkuperä on kuluttajille hyvin tärkeä tieto – luottamuksen tae, toteaa HKScanin markkinointijohtaja Mikko Järvinen.
Hyvää Suomesta -merkki korvaa asetuksen vaatimat merkinnät
Asetuksen mukaan elintarvikkeiden kotimaisesta alkuperästä kertova Hyvää Suomesta -merkki korvaa erillisen merkinnän alkuperämaasta. Hyvää Suomesta -merkki takaa, että tuotteen sisältämä liha ja maito ovat 100 % suomalaisia.
Valio on tyytyväinen mahdollisuuteen merkitä tuotteiden alkuperä Hyvää Suomesta -merkillä.
- Valio kannattaa raaka-aineiden alkuperän merkitsemistä laajasti ja kattavasti, sillä elintarvikkeet liikkuvat rajojen yli ja kuluttajilla tulee olla oikeus tietää, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Valitettavasti alkuperämerkintöjen pakollisuutta ei ole mahdollista ulottaa koskemaan tuontielintarvikkeita. Valio on tyytyväinen, että alkuperän voi ilmoittaa Hyvää Suomesta -merkillä, sillä kuluttajat tunnistavat merkin hyvin, Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt toteaa.
Myös Hyvää Suomesta -merkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys on tyytyväinen asetukseen.
- Katson tämän Hyvää Suomesta -merkille tunnustukseksi pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta työstä, jolla vapaaehtoista alkuperämerkkiä on viety eteenpäin yhdessä elinkeinon kanssa. Laajasti tunnetun Hyvää Suomesta -merkin luotettavuutta vahvistaa se, että merkki nyt rinnastetaan lakisääteiseen merkintään. Tämä osoittaa myös onnistunutta public-private -yhteistyötä hallinnon ja elinkeinon välillä, huomauttaa Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi.
- Hyvää Suomesta -merkki edellyttää jopa asetusta tiukempaa kotimaisuutta, sillä se kertoo maidon ja lihan lisäksi myös muiden raaka-aineiden korkeasta kotimaisuusasteesta, hän lisää. Merkkiä kantavissa tuotteissa kala ja muna ovat aina 100 % suomalaisia - esimerkiksi kalakeitossa kala ja munapastassa muna. Lisäksi yhden ainesosan tuotteiden, kuten rypsiöljyn ja vehnäjauhon, tulee olla 100 % suomalaisia. Kun useamman ainesosan tuotteen raaka-aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %. Hyvää Suomesta -merkki takaa elintarvikkeen raaka-aineen ja valmistuksen kotimaisuuden, vakuuttaa Lampisjärvi.
Lisätietoja:
Sebastian Hielm, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162305, sebastian.hielm@mmm.fi
Mikko Järvinen, HKScan Finland Oy, 040 837 8795, mikko.jarvinen@hkscan.com
Riitta Brandt, Valio Oy, 050 384 0267, riitta.brandt@valio.fi
Tiina Lampisjärvi, Ruokatieto Yhdistys ry, puh. 040 722 2424, tiina.lampisjarvi@ruokatieto.fi